” Muinaiseloa, sotastrategioita ja makeaa elämää.”

Sannäsin kaunis kartanorakennus on arkkitehti
Carl Ludvig Engelin käsialaa.

Kartanon rakennutti tilukset ostettuaan vapaaherra, valtioneuvos Axel Gustav Mellin vuosina 1836–1837. Kartanoa ympäröivä upea puisto toteutettiin myöhemmin Paul Olssonin piirustusten pohjalta. Paulin isä Svante Olsson toimi vuodesta 1889 alkaen Helsingin kaupunginpuutarhurina, ja yhdessä isä ja poika suunnittelivat kaupunkiin useita viheralueita sekä esimerkiksi presidentin kesäasunnon Kultarannan puiston Naantaliin. He osallistuivat myös Suomen ehkä kuuluisimman puiston, Helsingin Esplanadin puiston suunnitteluun.

Jo ennen Mellinin aikaa kartanon paikalla on ollut asutusta, 1400-luvulla kylä, mylly ja linnoitus. 1500-luvulla kartanon tilat olivat rälssitilana. Kartanon pihapiirin Väentupa-rakennus on peräisin 1700-luvulta. Tuolloin Sannäsin omisti Otto Henrik Saberhjerta, joka onnettomuudekseen hävisi Sannäsin korttipelissä!

Vapaaherra Mellinin tyttärentytär solmi avioliiton Gustav Silverhjelmin kanssa, mutta menehtyi nuorena, vasta äidiksi tultuaan tulirokkoon. Nykyisten kartanovieraiden kannattaakin olla tarkkana, sillä he saattavat nähdä vilauksen kartanon virallisen kummituksen, edellä mainitun Ingrid Mellin-polon hahmosta.

Gustav Silverhjelm osti kartanon 1-vuotiaalta tyttäreltään. Gustav ja toinen vaimonsa Elsa von Born olivat suuria isänmaan ystäviä ja tukivat marsalkka Mannerheimin ajatuksia Suomen itsenäistymisestä. Vapaussodan sotilaskomitea kokoontui Sannäsin kartanon valkoisessa salissa, joka toimii tätä nykyä luentosalina. Kuvia entisaikojen valkoisesta salista on nähtävillä kehystettynä kartanorakennuksen yläkerrassa. Mannerheimilla oli vierailujensa aikana kartanolla vakiohuone, ravintolakerroksessa sijaitseva vaaleansininen ”Marski”-kabinetti.

1920-luvulla vietettiin kartanossa nautintojen ja kulttuurin täyteistä makeaa elämää. Vieraina nähtiin usein seurapiirien kermaa, kuten Akseli Gallen-Kallela, kenraali Ernst Linder, taidemaalari Alwar Cavén ja oopperalaulajatar Aino Acktén. Vapaaherra Silfverhjelm joutui myymään 300 hehtaarin tilansa vuonna 1927 ja tähän päättyi aatelisten aika kartanossa.

Tämän jälkeen kartanolla on ollut useita yksittäisiä omistajia, kunnes 1970-luvun alussa kartano
ostettiin suomalaisten yritysjohtajien koulutuskampukseksi, täyttämään Lifim:in (Liikkeenjohdon Instituutti) koulutustilatarpeet. Sannäsin Kartano Oy siirtyi Aalto-yliopiston omistukseen vuonna 2010 ja toimii tänä päivänä suosittuna kokoushotellina.